Vauva on täysiaikanen syntyessään milloin vain raskausviikkojen 37+0 ja 42+0 välillä. Usein virheellisesti törmää puhuttavan yliaikaisesta raskaudesta heti, kun viikot 40+0 on ylittyneet, vaikka oikeampi termi olisi “yli lasketun ajan”. Oikeasti yliaikainen raskauden katsotaan olevan vasta viikolla 42 alkaen. Ajattelen, että tuo liian aikaisin aloitettu yliaikaisuudesta puhuminen lisää synnyttäjän huolta ja stressiä.
Jos vauvalla ja synnyttäjällä (puhun nyt äidistä vaikka tiedän, että synnyttäjiä on muitakin) on synnytyksen jälkeen kaikki hyvin, pääsee vauva heti tai lähes heti äidin vatsan päälle ihokontaktiin. Tässä vauvan hyvin primitiiviset refleksit aktivoituvat ja hän alkaa oikeasti ryömiä kohti äidin rintaa hamuillen kullanarvoisia kolostrum-, eli ensimaitopisaroita, jotka ovat hurjan ravinnerikkaita. Jos ensi-imetys pian vauvan syntymän jälkeen ei jostain syystä onnistu, ei imetys ole tuomittu epäonnistumaan!
Jos vauva on terve ja täysiaikainen, hänelle riittää ravinnoksi alkuun juuri nuo ensimaitopisarat. On täysin normaalia ettei maito lähde kunnolla nousemaan rintoihin vielä sairaalassa ollessa. Useimmiten maidonnousu alkaa tapahtua liki heti kotiin ja omaan rauhaan päästyä. Kertaalleen käynnistynyt maidontuotanto ei myöskään lopu yks kaks. Synnytyksen jälkeen on tärkeää huolehtia omasta syömisestä, juomisesta sekä rentoutumisesta itselle sopivin keinoin.
Imetys ei useinkaan ole kovin yksinkertaista vaikka se teoriassa voi siltä kuulostaa. Imetys pitää jokaisen äiti-vauvaparin opetella erikseen jossain määrin. Jokaisella on imetyksessä omat haasteensa, olivat ne sitten imuotteeseen, imetysasentoihin, maitomäärään, vauvan hermostumiseen, vauvan väsymiseen, herumisnopeuteen tai kipuun liittyviä. Imetykseen kannattaa hakea apua ja tukea matalalla kynnyksellä. Maksutonta apua tarjoavat esimerkiksi neuvola, ja Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoiset tukiäidit. Maksullista tukea voi saada yksityisiltä imetysohjaajilta (jollainen allekirjoittanutkin on) tai imetyskouluttajilta kotikäynnein tai vastaanotolla tai synnytyssairaaloiden imetyspoliklinikoilta (yleensä poliklinikkamaksu). Jos jo synnytyssairaalassa vaikuttaa siltä, että voisi olla tarpeen käyttää maksullisia imetyksen avun palveluita, kannattaa lääkäriltä pyytää lähete imetysohjaukseen, jolloin imetysohjauksen saa useimmiten vauvan terveysvakuutukseen. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat ehtonsa näissä, mikä kannattaa tarkastaa. Imetykseen apua antavan tulee olla terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö ja kuulua terveydenhuollon yksityisten palveluntarjoajien rekisteriin eli Valveriin. Allekirjoittanut löytyy tuolta myös.
Kokemukseni mukaan imetykseen haasteita usein aiheuttavat edellisessä kappaleessa lueteltujen lisäksi vauvan kehon kireydet (myös kireät suun jänteet). Baby Balance -vauvahieronta on todella tehokas ja monipuolinen apu kehon kireyksiin. Jos raskausaikaan tai synnytykseen on liittynyt jotain poikkeavaa, kuten imukuppiulosautto, pitkittynyt ponnistusvaihe, sektio, syöksysynnytys, on vauvan kehossa herkästi elämää haittaavia kireyksiä. Baby Balance -vauvahieronta tuo helpotusta yleensä jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen, joskus selkeästi vasta toisen kerran jälkeen. Kokemukseni mukaan hyvin usein kolmen hoitokerran sarja auttaa merkittävästi ja vain harvoin tarvitaan samaan sarjaan useampaa. Jokaisen tilanne arvioidaan hoitajan kanssa yksilöllisesti.
Ihan pieni vauva on useimmiten kohdun ulkopuolisen elämänsä ensimmäiset kaksi viikkoa tyytyväinen tapaus: syö, nukkuu, pissaa ja kakkaa. Parin viikon iässä alkavat usein mahdolliset vatsavaivat ja muut itkuisuudet, usein iltapainotteisesti, jos ne ovat alkaakseen. Vauvan itkun kanssa ei tarvitse jaksaa tai selviytyä yksin, vaan apua on saatavilla! Itse uskon, että vauvan itkulle on aina joku syy ja autan mielelläni sen syyn jäljittämisessä.
Pieni vauva ei vielä ymmärrä olevansa erillinen yksilö. Hän viihtyy useimmiten runsaassa ihokontaktissa ja tästä on tutkimustenkin mukaan valtavasti positiivista hyötyä esimerkiksi lämmönsäätelyn, imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vauvaa kannattaa pitää ihokontaktissa ja lähellä muutenkin mahdollisimman paljon, heti syntymästä alkaen, vuorokauden ympäri. Usein vauva on rauhallisempi ja nukkuu pidempiä pätkiä saadessaan aistia hoitajan olevan aivan liki, kuten kohdussa. Etenkin synnyttäneen on tärkeää pyhittää ensipäiviä ja -viikkoja vauvaan tutustumiseen ja uuden opettelemiseen sekä myös palautumiseen. Jos mieli tai arjen velvollisuudet kehottavat liikkeelle, on kantoliina tai -reppu ylivertainen apu pienenkin vauvan kanssa. Useilla paikkakunnilla on kantovälineyhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Ja esimerkiksi allekirjoittanut ohjaa näissä asioissa myös mielellään ja vuokraa asiakkailleen trikooliinaa ja Tula free-to-grow kantoreppua.
Vastasyntynyt vauva nukkuu miten sattuu ja on valveilla miten sattuu. Tämä on täysin normaalia, koska vauvalla ei ole vielä vuorokausirytmiä. Sitä ei myöskään voi vauvalle opettaa, vaan se muodostuu ja kypsyy ensimmäisten viikkojen jälkeen vähitellen. Yleensä kaikille osapuolille on helpompaa “antautua” menemään kaikessa täysin vauvan tahtiin. Usein vauva on alkuun valveilla samoihin aikoihin kuin hän on kohdussa ollessaankin pitänyt jumppahetkiä. Ensiviikkoina ei ole vauvan kannalta juuri merkitystä onko päivällä valoisaa ja illalla pimeää mutta halutessaan tähän voi heti alusta asti kiinnittää arjessa huomiota. Päiväsaikaan vauva saa nukkuakin valoisassa kaiken ikäisenä. Se tukee vuorokausirytmin muodostumista.
Vauvavuoden alku voi olla rakkaudentäyteistä, pelottavaa, väsyttävää, kamalaa, ihanaa, eufoorista, synkkää tai itkuista aikaa. Aivan kaikki tunteet ovat sallittuja ja normaaleja ja etenkin synnyttäneen tunteet ja mieliala voivat vaihdella hyvin nopeasti. Se kuuluu asiaan ja liittyy tiettyyn vauvan viesteille herkistymiseen. Sen sijaan jos alakulo tai muut synkät tai vaikeaksi koetut tunteet ovat jatkuvia ja/tai pitkäkestoisia, tulee siihen pyytää apua. Hankalaksi koetut tunteet ovat yhä yhteiskunnassamme melkoinen tabu, mutta jokainen rohkea ulostulo näiden asioiden kanssa murtaa tabua ja keventää vanhempien kuormaa sekä normalisoi asioita.
Lempeydellä Lotta